Lankamutkalla

sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Arni villatakki

Tein vähän aikaa sitten veljelleni villapaidan ja kun veikka tuli sitä minun luota hakemaan, tykästyi hän siihen kovasti ja naureskellen pyysi seuraavaa paitaa. No innolla minä raahasin malleja veljen nenän eteen ja kysyin että mikä neulotaan seuraavaksi :) Tyrkytin kovasti Islantilaisia neuleita kirjaa kun kovasti halusin kirjoneuletta päästä neulomaan :D Ja sieltä löytyi heti malli jonka veli halusi. Tällä kertaa toivottiin villatkki, jotta sen voi hyvin pukea vaikka hupparin päälle. Veli käyttää aina huppareita.
Tein takin koossa L ,jotta väliin mahtuu hyvin paksumpaa vaatetta.
Minulla olikin jo Lettlopia muutamia keriä jemmassa joten kävin ostamassa vaan tuota pääväriä.
Kiva tuli tästäkin takista.
Jännitystä neulonnassa toi se,että en ole ennen neulonut neuletakkia pyöröneuleena ja sitten leikannut etuosaa auki. apuva!
Kun takki oli valmiina ja ompelukone kaivettava esiin, mietin vaan että älä takki purkaannu älä!!!
Ompelin etuosan niin tiheällä pistolla mitä ompelukoneeseen vain sain laitettua ja varmistin vielä kummatkin sivut tupla ompeleella. Pyyhin varmaan litran hikikarpaloita otsalta jännittäessä lopputulosta.
Jee se onnistui,ei purkaantunut. Sitten vaan neule pesukoneeseen ja pingottumaan.Kun takki oli kuivunut sitten oli vuorossa vetoketjun ompelu ja seuraavaksi työnsin takin yöksi pakkaseen.
Aamulla takki pois pakastimesta ja valmis!
Olen jostain lukenut tuosta,että kun villaneuleen laittaa pakkaseen(sellaisen joka pistelee), niin se pehmenee, ja juu näin voin itsekkin todeta ,että kyllä se pehmenee. Ei vie kokonaan pitelyä pois,mutta pehmentää kyllä.